sunnuntai 17. syyskuuta 2017

Kuistin uuden kaapin joulupotentiaali


Kesälomani alun suurin projekti oli äitini vanhan ja huonokuntoisen mäntykaapin kunnostus. Halusin siitä tumman ja aavistuksen itämaisen, joten maalasin sen moneen kertaan tummalla kalustemaalilla ja sen jälkeen printtasin ja lakkasin oviin itämaiset kuviot. Maalasin vanhat mäntynupit valkoisiksi ja piirsin niihin mustalla tussilla itämaisia kuvioita. Eipä tarvinnut ostaa uusia nuppeja! Kaksi hyllyä maalasin sisältä valkoisiksi, jotta isosta kalusteesta ei tulisi liian synkkä. Alakaapit vetävät sisäänsä koko meidän perheen kengät, mikä on helpottanut kovasti eteisen kaaosta - mikä taitaa olla tuttua kaikille. Minä kun vielä haluan aina tavarat mieluiten piiloon eli en välittäisi kenkätelineestä, jossa ne näkyvät koko ajan esillä. Noihin kaappeihin mahtuvat kaikki kengät oikein sujuvasti, joten lattiapintaa jää vapaaksi. 




Lasten pipot ja hanskat ovat nyt isossa lattiakorissa, mutta pitää katsoa talven mittaan, onko tuo ratkaisu toimiva. Lipastoonkin voisi laittaa isot korit, johon lapaset ja pipot mahtuisivat, mutta toistaiseksi tämä menee näppärästi näin. Penkki oli aikanaan kuistilla vain tavaroiden säilytystaso, joten nyt vanha pianojakkara riittää istuintilaksi. Pieni jalkalamppu tuo lisävaloa pieneen tilaan, ja kesällä löysin tänne myös tukevan vanhanaikaisen pystynaulakon tori.fi:stä. 



Maalasin samalla seinätkin uudestaan valkoisiksi, koska maali oli osin varsin kulunut. Pienillä muutoksilla saimme tänne uutta ilmettä ja käytännöllisyyttä! Eilen ostin lattialle vielä Bauhausista itämaiskuvioisen pikkumaton, joka on osoittautunut heti matoksi, joka kerää kaiken hiekan ja koirankarvat, mutta ehkä se onkin kynnysmaton tarkoitus?




Joka tapauksessa tämä iso kaappi avaa uusia mahdollisuuksia joulukoristeille ja joulutunnelmoinnille. Monta hyllyä oikein odottaa sisäänsä joulujuttuja, ja kaapin päälle voisi tietysti laittaa jouluvalot. Led-tuikkuja voisi hyvin piilotella myös hyllyjen sisälle, koska ne ovat paloturvallisia. Jokin lyhtykin tänne sopisi! Oveen jätän tuon mieleisen valkoisen höyhenkranssin, joka on ollutkin siinä monta vuotta. Se ei lakkaa ihastuttamasta ja on siinä kesät, talvet, vaikka oikeasti onkin joulukoristeosastolta ostettu. Mutta sehän jouluihmisen kotiin passaa.



Ulko-oven edusta näyttää tällä hetkellä karulta, sillä sinne tilaamieni puksipallojen toimitusaika onkin 4-6 viikkoa! Toivottavasti ehtivät edes ennen pojan synttäreitä!

Mukavaa sunnuntaita kaikille. :-)

maanantai 11. syyskuuta 2017

Lomapäivänä joulukoristeita varastoon ja paljon pullaa


Vietin tänään arkilomapäivän leväten ja voimia keräten. Aamulla katselin ensin Netflixiä ja sen jälkeen päätin käydä joulukoristeiden kimppuun. Kävin läpi kaikki vaatehuoneen joulukoristeet ja laitoin niitä laatikkoon. Niitä koristeita, joista en juuri nyt tykkää, kertyi kokonainen laatikollinen. Ensin ajattelin myydä tai antaa ne pois, mutta ystäväni sai minun pääni kääntymään, joten vein laatikon varastoon. Onhan se toki mahdollista, että joskus nämä vielä pääsevät sisälle, jos mieli taas muuttuu! Toistaiseksi ainakaan tänä vuonna näitä en halua esille. Tärkeimmiksi koristeiksi jäivät lasten tekemät, mutta pakko myöntää, että pojan 4-luokalla tehdyt pahviset tontut päätyivät varastoon. Kaikki muut lasten tekemät saavat olla esillä joka vuosi. <3 




Sitten lähdin pyörällä kahvakuulatunnille, jossa oli yllättävän paljon väkeä keskellä arkipäivää. Sen jälkeen tein litran pullataikinan ja painelin Eppu-koiran kanssa metsään tuoksuttelemaan syksyä. Ihanan rentouttavaa vain olla metsässä rauhassa.




Pullahommissa meni sitten iltapäivä, ja paljonhan niitä taas tuli. Niin korvapuusteja, manteipullia kuin yksi bostonkakkukin. 


sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Tumman kaakelitakan muuttumisleikki


Meidän talomme on nyt vajaan 12 vuoden ikäinen, ja takka on siis samaa ikäluokkaa. Aikanaan halusimme sen etuosaan tummat kaakelit - se oli sen ajan muotia ja näytti uudenaikaiselta. Nyt kuitenkin tuo tummuus on alkanyt tympäisemään, ja niinpä päätimme maalata takan valkoiseksi. Miten siitä tulikin niin paljon valoa ja raikkautta!



Aluksi kaakelit maalattiin kaakelimaalilla, jotta niihin tulee oikeanlainen tarttumapinta. Sen jälkeen takka näytti kuin pilalle menneeltä!



Itse takka maalattiin tavallisella Tikkurilan Joker-maalilla, koska takkamme ei varsinaisesti lämpiä kovasti ulkokuoreltaan (mikä olisi takalle tietysti toivottavaa, mutta se on toisen keskustelun paikka). Maalasimme siis ensin kolmesti kaakelimaalilla ja sen jälkeen kahdesti koko takan ja seinän piippuineen valkoisella Joker-maalilla. Mies fiksasi ennen maalausta takan nurkkiin tulleet lommot ja kolot sekä irrotti kuluneet listat. Takan ympärille ostettiin uudet listat, joissa ei enää ollut koiran kaluamia reikiä! 



Takan viimeisteli eteen ostettu lasi, joka korvasi metallisen eduspellin. Se on raikas ja ilmavannäköinen! Kyllä on mukava nyt poltella takkatulta valkoisessa, raikkaassa takassa. Ohessa vielä kuva vanhasta takasta. :-)



torstai 7. syyskuuta 2017

Kaunis, kuulas syksy


Siitäkin huolimatta, että toukokuun jälkeen koittaa kesä, on mielestäni syyskuu toukokuuta kauniimpi. Kuulaat, kirpeät päivät ja auringonpaiste, koko ajan ruskettuva luonto ja pimenevät illat, niissä on kyllä omaa lumoaan. Voisi sanoa, että syyskuu on melkein kaunein kuukausi mielestäni, vaikka sen jälkeen tietääkin koittavan pimeä ja raskas vuodenaika. (Onneksi siellä on kuitenkin se joulu hehee.)


Syksyllä pidän muutenkin liikkumisesta ulkona, kuntosali ja jumpat kutsuvat sitten taas huonolla säällä. Teen usein lihaskuntoliikkeitä pururadalla koiran kanssa ja punnerran vasten hiihtosiltaa. Iltaisin on ihana käydä raikkaassa säässä pikällä kävelyllä. Ja miksei huonollakin säällä - sumussa on hyvä hengittää.




Minä höyrähdin viime talvena pertsahiihtoon, joten sinällään talven tulo ei nytkään ahdista. Ladut kulkevat lähellä kotiamme, joten on aivan helppo lähteä käymään hiihtolenkuralla töidenkin jälkeen. Keväällä en ehtinyt kuin kuukauden nautiskella uusista karvapohjasuksistani, kun aurinko jo sulatti lumet, mutta nyt edessä on kokonainen talvikausi. Tänä vuonna olen pyöräillyt jo yli 600 kilometria työmatkoja, mikä on oma ennätykseni ja olen itsestäni kovin ylpeä! Varmasti olen monen monta päänsärkyä ja väsyä pyöräillessäni haihduttanut. Ulkona liikkuminen vain on niin järkeenkäypää, ja yöuneenkin se vaikuttaa mukavasti unta parantaen.



Tällaisia positiivisia syksyn ajatuksia vielä nyt, kun kaikki on kaunista ja aika lämmintäkin. Hyvää syyskuuta sinullekin! 

lauantai 2. syyskuuta 2017

Jouluteemana moderni teollisuustyyli

Seuraavan joulun teema putkahtaa päähäni usein kesällä. Usein jopa edellisenä jouluna tai tammikuussa. Joskus jopa ennen edellistä joulua, mikä voi kuulostaa jo aika psykedeeliseltä, mutta on totisinta totta tällaisessa päässä, joka ideoi ja askaroi näiden asioiden kanssa koko ajan, halusi tai ei. 

Tänä vuonna varmaan jouluteemamme on varmaankin "yksinkertainen" tai moderni teollisuustyyli. Silmääni miellyttävät nyt simppelit vivahteet kuten tässä Kotini on helmeni -joulupostauksessa tai tässä Valkoisen harmajan mustavalkoisessa joulussa. Mustavalkoisuus ja karuus viehättää, samoin teolliset elementit. Pehmeät sydämet ja ruutukankaat saavat tällä kertaa olla poissa näkyviltä!

Tässä netistä löytyneitä kuvia tyylistä, josta pitäisi tänä vuonna. Ei nämä nyt mitään huippumoderneja ole, mutta tällaisen saisin varmasti meille aikaiseksi. Tuossa kranssissa olevat joulupallot toivat mieleeni omenat, joita olisi muuten kiva käyttää kranssissa - vaikkapa muoviomenoita. Tässä vaan lisäpointtina.


Varmasti toteutan viime vuonna jo tekemäni havukranssin portaikkoon. Siihen voisi lisätä kivasti valkoisia sukkia ja mustavalkoisia namitötteröitä!


Alla olevassa kuvassa kivaa ovat mielestäni risut sekä taljat.


Tässä taas betoni luo kivaa tunnelmaa - mitähän betonista voisi itse värkätä..hmm.. Jännät ovat nuo sukatkin, lienevätkö pahvia tai paperia?


Hämyisä portaikko on kiva, ja tässähän on pöydällä pieni kuusi. Meillähän kuusia riittää, varmasti riittäisi pöydällekin! :-D

 
Tällainen karumpi ja silti vähän runsas teollisuus/moderni teema onkin aika helppo toteuttaa, sillä uutta ei juurikaan tarvitse hankkia, hankkiutuu vain eroon isosta määrästä vanhoja koristeita! Muutamia pieniä uusia juttuja ehkä hankin, kuten jonkin modernin sohvatyynyn, esimerkiksi tällaisen:



Kyllähän tämä teema tästä rupeaa selvästi päässäni jo muotoutumaan, nyt ei tarvitse kuin kävellä kierrätyskeskuksessa ja kirppareilla tuntosarvet ylhäällä!

keskiviikko 30. elokuuta 2017

Tapaamme jälleen!


Eräs ystäväni sanoi, että joulunaloitus ei ala mistä tahansa, vaan Tähtien tuiketta -blogin käynnistymisestä. Nyt voi siis virallisesti sanoa, että Tähtien tuiketta on avannut tämän syksyn! Joulusta en kyllä vielä lähtisi puhumaan, vaikka joulu on osittain ollut mielessäni. Nyt puuhataan syksyä vielä pitkän aikaa.

Ainoa, mikä jouluasiat on tuonut mieleeni on se, että sisustusmakuni on tämän vuoden aikana muuttunut. Olen karsinut kaikki selvästi maalaisromanttiset elementit kotoamme, myynyt jokaisen tekstitaulun, sydämen ja tähden pois ja päätynyt vähemmän romanttisiin tavaroihin kuten kuvissa näkyvään mainioon vanhaan 70-luvun rahiin. Ihan moderniksi en ole heittäytynyt ja pidän edelleen runsaudesta, mutta selkeästi romanttiset ruudut ja tähdet on karsittu pois.




Keväällä teimme pintaremonttia keittiöön ja maalasimme pääsiäisenä suurimman osan alakerran katoista valkoisiksi. Jeh, se onkin ollut todella odotettu muutos. Keittiöstä poistimme kuivauskaapin ja maalasimme seinät valkoisiksi. Ai että tuli mukavasti valoa. Samalla maalilla sudin sitten ruokailuerkkerinkin kermanvalkoiseksi ja valo tuntui vain lisääntyvän. Olohuoneessa takka sai viimeisimmän ehostuksen pintaansa eli maalasimme senkin valkoiseksi. (Samalla kauan sitten koiranpennun syömät kulmat siistittiin!) Sen listoitukset eivät vielä ole valmiit, ja eteen on tulossa lasinen suoja lattialle. 






Niin pitkään pidin tummista sävyistä, mutta nyt vaaleus viehättää. Olohuoneen tapetit saavat vielä vaihtua - ties vaikkapa jo ennen joulua. Lattiatkin tuntuvat tummilta, mutta niiden kanssa eletään vielä tämä talvi hyvinkin. Vessaakin ajattelimme fiksata vaaleammaksi. Olemme siis tehneet pieniä, edullisia remonttihommia sinne sun tänne ja pidän kyllä lopputuloksesta!

Joten joulu....niin...tuleekohan siitä enää niin samannäköinen kuin aiemmin? Ainakin tuntuu, että joulukoristeiden määrä tulee olemaan pienempi, ja varmaankin lahjoitan ison osan kruusatuista koristeista pois sellaiselle, joka niitä tarvitsee. Valomökit nyt äkkiseltään osuivat silmään vaatehuoneessa. Jouluvaloista minä en luovu ja niitä taidan hankkia lisääkin, mutta kaikki pienet enkelit, tontut ja sen sellaiset saavat todennäköisesti uuden kodin tänä vuonna. Eikä se mitään haittaa! Elämä muuttuu, maku muuttuu ja uutta ajatusta ja elämää tulee tilalle. Ties vaikka meillä ei ole tänä vuonna niin monta joulukuustakaan kuin ennen, ken tietää. 




Tähtien tuiketta on myös Instagramissa, jossa olen kesällä fiilistellyt nimenomaan sisustusasioita. Nyt se muuttuu syksyn myötä tämän joulublogin kaveriksi.  

Miltä joulu nyt tuntuu? Kaukaiselta, vähän hassulta. Illat pimenevät kuitenkin, ja joulu häämöttää vajaan neljän kuukauden päässä. Siihen saakka tervetuloa syksypuuhiin, tiedossa on ainakin ulko-ovikoristelua, kävelyretkiä, ruokaohjeita ja tietysti kynttilätunnelmointia. Pientä askarteluakin varmasti. :-)

Olet sydämellisesti tervetullut tämänsyksyiselle matkalle kohti joulua. <3